Jännistä jämin piirakka

Ok, pyysitte jotain tavallisesta poikkeavaa ja tottahan toki löytyy sellainen resepti mihin harvemmin tulee turvauduttua ja välillä mietinkin, että miksi ihmeessä se on näin. Sillä onhan hyvä olla olemassa yksi ässä hihassa ja näkeviltä silmiltä suljettu ohje mitä mainioimpaan piirakkapohjaan. Ja tämän mustikkapiirakan salaisuus on siinä, että tässä koitetaan käyttää niin paljon sellaisia raaka-aineita mitkä ovat menossa vanhaksi/roskiin/muuten vaan ylijäämää muista aterioista. Eli vähennetään hävikkiä ja pidetään perinteitä yllä tämän pappilan hätävaran kanssa.

Pohja:

Mitä vaan kuivaa korppua hienoksi jauhettuna pari kuppia. Jos korppua ei löydy niin vehnäleipää uuniin 150 asteeseen viideksi minuutiksi ja siitä saa oivan "korpun" tähän hätään. Tai tiedän minä, että meillä kotona murusteltiin pizzan reunat tätä tarvetta silmällä pitäen. 

Täyte:

Mitäpä jos mustikoita ei löydy, ei ole tai vaan on käynyt niin, että pienet herkkusuut ovat syöneet raakana kaikki marjat pensaista? No eihän hätä ole tämän näköinen. Tähän kelpaa marja-aronia korvikkeeksi, mutta sen katkeran maun voi taittaa kivasti laittamalla ripaus parasetamolia ja/tai tramadolia pohjaan mausteeksi. Mutta eihän tämä ole vielä täyte eikä mikäään. Tarvitaan muutakin. Ja jos mitään muuta ei pirtistä löydy niin aina voi silputa itsetunnon rippeet tähän piirakkaan. Kostuttaa pinta kyynelillä niin se ei pala uunissa. 

Niin ja lähettäkää jatkossakin kysymyksiä ja toiveita piirakkaresepteistä.