Viktoriaanisen ajan mustikkapiirakka

Reseptejä reseptien perään. Aina uusi näkökulma, aina uusi taustatarina ja perustelu kulloisellekin mustikkapiirakalle. 

Mutta miksi?

Mitä väliä sillä on millä ohjeella mustikkapiirakan pyöräyttää?

Kyseessä on kuitenkin varsin yksinkertainen hyve. On pohja ja on täyte - tässä tapauksessa mustikka (latinaksi vaccinium myrtillus). Mustikkapiirakoita on tehty niin kauan kuin on ollut ihmisiä, uuneja ja joku joka jaksaa nähdä hieman vaivaa, että muille tulisi hyvä mieli. Siksipä tänään perehdymme varsin jaloon ja arvokkaasti varttuneeseen tapaan pyöräyttää piirakka. Tuo hurmaava Viktoriaaninen aikakausi, jolloin hyvät tavat olivat kunniassa ja ihmisten etiikka kukoisti antoi meille paljon ja tämä on ohje onneksi yksi niistä mistä edelleen saamme nauttia. Tätä piirakkaa voisi kyllä hyvällä syyllä kutsua myös kaksinaismoralistiseksi mustikkapiirakaksi, koska tämä näyttää niin uljaalta ja aateliselta, mutta maistuu paheellisen hyvältä. Ja tässä ihanasti rapsahtaa pohja, sen kuulee oikein mainiosti, kuinka melkein keksimäinen kypsä taikina rasahtaa kitalakea vasten. Tulisinpa minäkin kuulluksi yhtä hyvin.