Aavikon mustikkapiirakka

Ja siinä se oli, joka suuntaan jatkuva hiekan ja kallioiden muodostama valtameri. Satunnainen opuntiakaktus tai kreosoottipensas ei muuta sitä tosiasiaa, että täällä vallitseva elementti oli karu autius. Ensimmäisenä yönä Gila hirviökäärme tuli kertomaan säännöt. Makasin kuumeessa ja kuuntelin. Katsoin silmiin ja nyökkäsin. Seuraavana yönä ensimmäisenä taivaalle nousi Merkurius, kuuntelin sen hidasta liikettä ja olin tyytyväinen valintaani. Silmäkulmassani näin kuinka Pyhäkorpit lensivät ja etsivät minulle uudet, paremmat maihinnouskengät - tiesivät, että edessä oli vielä pitkä vaellus. 

Lopulta vuorokaudet pyörivät väärään suuntaan tai ainakin itse olin tottunut ajan kulumiseen eri tavalla. Ja siellä ne olivat, kaikki kliseet, palavat pensaat, hallusinaatioiden sykkivät illustraatiot ja vanhempieni haamut yrittämässä tarttua kiinni minuun. Leilistäni oli vesi loppunut ties kuinka monta kertaa, mutta yhä annoin huulieni kostua ja muutaman kulauksen jälkeen olin valmis jatkamaan matkaa. 

Olisi aivan sama kiertäisinkö kehää vai etenisinkö luotisuoraan. Tämä oli perillä.